SIMPUKKAVILJELMIÄ PORTOVENERESSÄ

Istun Golfo dei Poetin eli "Runoilijoiden lahden", suurimman saaren, Palmarian kivirannalla ja talletan näkyä videolle. Lokakuun alkupäivät ovat yli 20 asteessa ja iho tuntuu polttavalta. Portoveneren kylässä kirkon kellot lyövät eri tahtiin ja soittavat sävelmiä.






Purjehtija lähti vaellukselle ja sain oman lomahetken uskomattoman kauniilla lahdella. Etsin hienoja kiviä, kävelen välimeren kirkkaalla rantaviivalla, kuvaan ohitse ajavia purjeveneitä ja mietin, millaista olisi asua täällä purjeveneessä.




Pian saan seuraa jyrkältä rinteeltä alas patikoivalta vaeltajalta ja löydämme hiekkaisan rantakaistaleen. On pakko tunnustaa: heitämme talviturkit vasta nyt ja mikä hauskinta, Välimereen. Vesi on kirkkaan turkoosia ja lähes yhtä lämmintä kuin ilma. 

Portoveneressä on pienestä kylästä huolimatta nähtävää pariksi, kolmeksi päiväksi. Linna on harmiksemme kiinni, mutta kirkkoon pääsemme kurkistamaan sisälle. Tältä rannikolta louhittuja marmorikivilohkareita on niin rannan aallonmuurtajissa kuin vanhassa kirkonseinässäkin.



Rannan kapean kadun laidalta nousee kunnostuksen jäljiltä hienoja, historiallisia taloja, joiden takana olevalla kujalla on oliivi- ja pestokauppoja, muoti- ja koruputiikkeja ja suosikiksemme tuleva aito jäätelöpuoti. Purjehtijan makunautinnoksi nousee limone ja minulle mignon-suklaamunalta maistuva gelato.





Illalla istumme hotellin parvekkeella ja ilma on kuin samettia. Portoveneren lahden simpukkaviljelmät sekä Palmarian saaren kärjessä merestä kumpuava vanha linnanraunio ovat upea, satumainen näky.



Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© VILLA PUOMI
Maira Gall